Riina Hänninen
Minulla oli kolme mielikuvitusystävää; keltainen,sininen ja vaaleanpunainen. He tulivat öisin luokseni ja toivat turvaa niinkuin valo.
Eräänä yönä saapui kaiken kattava pimeys, ei normaalia pimeyttä vaan sisäänsä imaisevaa massaa, niinkuin öljyä.
Se imaisi minut ja kaiken ympäriltään, vei mennessään pienet ystäväni.
Jotkut ihmiset kutsuvat sitä aikuisuudeksi, jotkut viattomuuden menetykseksi ja jotkut olemassaolonsa tajuamiseksi.Lopulliseen yksinäisyyteen tuomitsemiseksi. Tämä pimeys on luonut Jumalat ja ympäröinyt suurimpia filosofeja.
Minun pimeyteni otti ystäväni, kaikki kolme, keltaisen, sinisen ja vaaleanpunaisen. Hautasi heidät metsään, syvälle puiden juurien alle.
Siitä päivästä lähtien olen kuullut öisin laulua. Syvältä maan alta, vaimeaa mutta turvallisen kaunista.
Keltainen, sininen ja vaaleanpunainen.
Riina Hänninen: Tuntemuksia »