Vesa Ranta

Olla minä

”Kun ihminen ei pysty selviämään ympäristön paineista, hän kääntää huomionsa omaan lihaansa. Ympäristö tarjoaa hänelle runsaasti vihjeitä, miten menetellä: keinojen kirjo ulottuu kuntosaleista plastiikkakirurgiaan, syömishäiriöihin, lävistyksiin, implantteihin, itsensä viiltelyyn ja amputaatioihin. Oma ruumis on kuin muovailuvahaa, jota pitää muokata kulloistenkin trendien mukaan.

Ruumiinsa avulla ihminen pyrkii kertomaan itselleen ja muille, kuka hän on. Ulkonäön varaan rakentuva minuus on kuitenkin hauras, sillä se on jatkuvasti ulkopuolisten katseiden arvioitavana.” (Atte Oksanen. HS 2.2.05.)

Kiinnostukseni kauneusihanteiden ja yksilön ulkonäön välisestä suhteesta sai alkunsa julkisuudessa käydystä keskustelusta. Mainokset, musiikkivideot ja koko populaarikulttuuri luovat jatkuvasti erilaisia trendejä ja ihanteita, jotka kertovat miten ja millainen pitäisi olla ollakseen “kaunis ja haluttava”. Todellisuudessa varsin harvat meistä ns. tavallisista ihmisistä täyttävät julkisuuden luomien ihanteiden tiukat rajat.

Sarjassa Olla minä – Being Me minua kiinnostaa se, miten erilaiset yksilöt rakentavat itsensä ja olemuksensa erilaisten ulkonäköön liittyvien ihanteiden ristipaineessa. Onko hyväksyttyä ulko-puolisilla ”apuvälineillä” parannella ulkonäköään? Entä jos koko keho poikkeaa normista? Kiinnostavaa on mielestäni se millaisia valintoja ihmiset tekevät ja miten he niitä perustelevat.

Muotokuvat on kuvattu studiomaisessa ympäristössä, jossa mallit ovat yksin itsensä kanssa. Tarkoitukseni ei ole arvottaa erilaisia ihanteita ja olemisen tapoja, vaan tuoda esille ihmisten ja identiteettien moninaisuus. Kiinnostavaa on löytää yhtymäkohtia ja/tai poikkeamia yksilöiden itsensä määrittelemien ja kulttuuristen ihanteiden välille.

-Vesa Ranta

Vesa Ranta: Mitä ihmettä, Huone 5 »